torstai 4. joulukuuta 2014

Joulumieltä


Toinen tilaukseni Dermosililta sisältää lisää lahjoja pukinkonttiin sekä ihania juttuja myös mulle! Tonttu on tietysti vain kuvausrekvisiittaa ;)

Itselleni tilasin siis ripsien taivuttimen, kulmakynän, "kuminauha"hiuslenkkejä, kynsien pohjustuslakan, vaniljaisen vartalovoin sekä kuorintavoiteen, karbamidi-jalkavoiteen sekä kasvoveden, jonka sain bonuspisteilläni. Paketti tuli siis eilen ja kokeiluun otin heti hiuslenkit, kulmakynän sekä kasvoveden.

Olin todella epäileväinen hiuslenkkien suhteen, siis kuminauhaa tukkaan...? Kuulostaa kauheelta mutta ihastuin välittömästi. Olin varma että lenkki olisi täynnä hiuksia ja sen kiskominen päästä aiheuttaisi kyyneleitä, mutta ei! Tosi kivoja käyttää ja näitä löytyy myös kirkkaina.
Kulmakynä tuli tosi tarpeeseen. Vanha, siis oikeasti _vanha_ kynäni oli tullut tiensä päähän. Käyttöönoton jälkeen säilyy noin kaksi vuotta, mulla se oli käytössä varmaan kuusi...Sävy uudessa kynässä on medium ja se osoittautuikin just täydelliseksi! Kynällä on pituutta huimasti ja toisesta päästä löytyy kulmakarvaharja.
Kasvovesi sisältää paljon e-vitamiinia ja tuoksu on huumaava! Ei siis liian voimakas vaan sopivan mieto. Vedeksi tätä on hassu kutsua, koska koostumus on paksu mutta imeytyy todella nopeasti ja jättää ihon pehmeäksi.


Jouluisia juttuja kotiin Anttilasta, en voinut vastustaa tota tonttua...
Lauantain pikkujouluja odotellessa!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Dear Santa...


kuva Revitalashin sivuilta

Oonkohan ollut tarpeeksi kiltti ja tilaisin itselleni Revitalashin joulupakkauksen...?

ps. Pääsykokeiden tulokset tulevat tänään, joten mietteitä niistä luvassa tämän viikon aikana!

lauantai 22. marraskuuta 2014

Way too lazy Saturday

Huomenna täytyy reipastua ja tehdä muutama koulutehtävä, ettei ne sit kummittele mun mielessä ens viikolla kun annan näytöt ja oon duunissa maanantaista lauantaihin...


Tänään olin neljä tuntia asiakastyössä (nyyh, viimeinen kerta), pesin pyykkiä, paistelin torttuja (kuudesta mun tekemästä on kaks enää jäljellä..) ja fiilistelen täs just hyvän musan tahtiin. Ootan vaan niin innolla sitä kun harkka on ohi ja pääsee taas kouluun ja joulukuussa on muutenkin kaikkee kivaa tiedossa ennen varsinaista joululomaa (joka on muuten tänä vuonna piiiiiitkä, ihanaa!!)



"Torttuset, torttuset, riemuin paistuivat. Tuskin kaikki kerralla Tinin masuun mahtuvat, hei!"

torstai 20. marraskuuta 2014

Keep calm and carry on

Pääsykokeiden tulosten julkaisuun on enää pari hassua päivää ja ajattelin nyt hieman purkaa tunteita siitä, kuinka päädyin tähän pisteeseen jossa nyt olen.


Tiedättehän ne tyypit, jotka tietää jo suunnilleen vaipoissaan vaappuessaan miksi haluavat isona. Ja sitten me, jotka emme varmaan koskaan saa selville mikä ala tuntuu omalta ja kiinnostavalta. Mua ärsyttää kun en tiedä, epätietoisuus tuntuu sietämättömältä. Mikä minusta voi tulla, kun en itsekään tiedä mitä haluan? Ehkä musta ei tule mitään ja ehkä sitten vanhana kadun. 

Kyse ei ole siitä, etteikö viitsisi tavoitella unelmiaan. Aika vaikea on tavoitella kun niitä ei ole. Kaikilla pitäisi (tai ainakin luulisin näin) olla unelmia, mutta minulla ei ole, ainakaan opiskelujen suhteen. Ja juurikin näistä unelmista ja niiden puutteista kirjoitan nyt.


Lukiossa paineet jatko-opinnoista nousivat pintaan myöhään, liian myöhään. En tarkalleen muista missä vaiheessa, mutta kesäkuussa 2010 juuri lakin päähäni painaneena löysin itteni Kyamkin sosionomin pääsykokeista Kouvolasta. Kokeisiin pääsin ihan vaan sen takia, koska olin juuri valmistunut. Mitään muuta syytä en ole tänäkään päivänä keksinyt. Mun yo-todistuksella ei ole koskaan pitkälle pötkitty, niinkuin oon tässä vuosien saatossa huomannut. Kukaan ei viittinyt kertoa mulle sitä, että niillä arvosanoilla on oikeasti jotain merkitystä, ainakin pääsykokeisiin pääsyn kannalta. Silloin mulla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miksi haen sosionomiksi. Varmaan siksi että se kuulosti hienolta ja mun veli opiskeli sitä tuolloin ja äiti oli niin ylpeä siitä! Olin tuolloin luonteeltani todella ujo ja hiljainen hissukka, joten olin varsin tietoinen omasta itsestäni ja vaivaantuneesta olemuksestani koko pääsykokeen ajan. Toisaalta, mikäli olisin päässyt sisään en olisi muuttanut Kuopioon yhdessä J:n kanssa ja oltais varmasti jatkettu elämää erillämme. Hyrrr, ajatuskin puistattaa.

Kuopioon muutettiin siis syksyllä 2010, J aloitti opintonsa yliopistolla ja minä...palloilin hetken ennen kuin työkkäri ohjasi mut päiväkotiharjoitteluun. Puolen vuoden aikana mulle selvis ainakin mitä EN halua isona tehdä :D Hain myös syksyllä Savonia -ammattikorkeaan muistaakseni terveydenhoitajaksi, kutsua kokeisiin ei tullut.

Keväällä 2011 en tainnut hakea mihinkään, en muista. Halu opiskelemaan oli silti kova ja varsinkin ammattikorkeaan. Muita vaihtoehtoja ei ollut. Kunnes syksyllä jostain kumman syystä ajauduin Savon ammatti- ja aikuisopiston sivuille, jossa oli listattu mihin koulutusaloihin olisi vielä paikkoja vapaana. "Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja" luki jossakin kohtaa listaa. Muistan ajatelleeni että hei, miksipä ei. Kirjoittaessani vapaamuotoista hakemusta mietin mielessäni etteivät ne kuitenkaan minua huoli opiskelemaan. Mutta ei muutakun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, ja kirjoittamani kirje kolahti kaupan pihan postilaatikkoon. Parin päivän kuluttua sain soiton muistaakseni opolta, joka toivotti tervetulleeksi opiskelemaan! Hypin innoissani tasajalkaa ja nautin onnistumisestani. Matkailu ei alana aikaisemmin kiinnostanut ollenkaan, nyt se tuntui ihan mielettömän kiinnostavalta ja upealta.


Kouluun pääsyn myötä sain kahden vuoden hengähdystauon oman itseni löytämiseen. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan, joten keväällä 2013 olin taas lähtöruudussa. Saatiin porukalla idea hakea lähihoitajiksi. Ainahan sitä voi hakea ja kannattaa myös työllisyyttä miettiä, kun tuo matkailuala ei oikein hyvin työllistä. Mulla ei ollut mitään kunnon käsitystä siitä, mitä lähihoitaja tekee. Tiesin että hoitoala vois kuitenkin olla se mun juttu. Joten ei muutakun hakemukset menemään, taisin myös hakea jälleen Savoniaan. Mietin just, että kertoo tosi paljon siitä etten tiennyt vieläkään miksi haluan, koska en enää edes muista mihin alalle hain :D Lähihoitajan pääsykokeisiin kuitenkin kutsu napsahti ja nyt sitä opiskellaankin viimeisiä kuukausia.


Näiden opintojen aikana mulle on selvinnyt kuitenkin muutamia asioita. Työ on rankkaa, niin fyysisesti kuin henkisesti, palkka on kehno verrattuna työn tärkeyteen mutta kuitenkin loppupeleissä palkitsevaa. Pienillä asioilla voi saada toiselle niin hyvän mielen. Nostan hattua niille, joilla on palava halu tehdä tätä työtä. Lähihoitajana ollaan todella lähellä ihmistä, kaikkeen ällöttävään kannattaa jo ennalta varautua. Tulet näkemään ja olemaan todella läheisissä tunnelmissa työssäsi/opiskelusi aikana esimerkiksi eritteiden kanssa. Siis niiden kaikkien mahdollisten. Tässä eräänä päivänä korjasin aivan hillittömän, nyrkkini kokoisen ihmisen peräsuolesta tipahtaneen kakkapökäleen lattialta like a boss. Pokerinaaman on pysyttävä viimeiseen asti. Kaiken tällaisen vastapainoksi on tietysti niitä ihania hetkiä, mikä kannattaa muistaa.

Lähihoitajaksi opiskelu on valoittanut mun tietä ainakin todella paljon. Hain vuosi sitten kätilöksi, koska olin varma että vihdoin löysin sen, mitä haluan isona tehdä. Pääsykokeisiinkin pääsin, sisään (luojan kiitos) en. Mulle selvisi muutama kuukausi sitten etten halua tehdä hoidollista työtä työkseni. Oon vahvoilla sosiaalisella puolella, haluan auttaa ja tukea, tehdä asiakaspalvelutyötä. Siksi hain tänä syksynä jälleen Kyamkiin sosionomiksi. Vihdoin tiedän mitä haluan. Ja haen sinne niin monta kertaa että pääsen! Tänä vuonna tuskin paikkaa saan mutta osaanpahan sitten keväällä asennoitua eri tavalla ja keskittyä harjoittelemaan niitä asioita, joista sisäänpääsy tänä syksynä todennäköisesti jää kiinni.

Iltojeni ilot

Tilaamani Dermosilin tuotteet ovat olleet ahkerassa käytössä kohta kaksi viikkoa, joten nyt on aika hehkuttaa!

Carbamide -jalkavoide


Ihastuin voiteeseen välittömästi. Jo tuubin koko (150 ml) antoi aihetta iloita, tämä riittää pitkäksi aikaa! Voide on myös riittoisaa ja hajustamatonta, joten tuoksuun en ainakaan ehdi kyllästymään niinkuin usein kohdallani käy.

Riittoisuutensa vuoksi jo pieni määrä riittää molempien jalkapohjien rasvaukseen ja tietysti myös kädet saavat siinä samassa osansa. Voin vannoa, että käteni eivät ole enää läheskään niin kuivat kuin normaalisti. Varsinkin kun joudun nyt työssäoppimisen aikana pesemään käsiäni koko ajan.

Rasva on aika tanakkaa ja imeytyy suht hitaasti mutta minä ainakin rasvaan jalkapohjani illalla sängyssä käydessäni nukkumaan, joten tämä ei haittaa. Jalat ovat ahkeran rasvailun tuloksena pehmeät ja kovettumat tipotiessään. Taidan tilata vielä muutaman tuubin lisää pukinkonttiin ;)


Primo -vartalovoi


Tämän valitsin bonuspisteilläni eli siis käytännössä sain tämän ilmaiseksi. Purnukan koko jälleen iso ja voide riittoisaa. Tuoksussa ehkä parantamisen varaa, mutta sekään ei häiritse koska rasvaan kropan ennen nukkumaan menoa ja tuoksusta ei ole aamulla tietoakaan. 

Vartalovoin mukaista paksua voidetta, joka kuitenkin levittyy ja imeytyy hyvin. Toiset eivät tykkää ollenkaan tämän mallisista purkeista, mutta minusta on ihana kaapia voidetta sormin :D


Fresh! -yönaamio


Olen käyttänyt tätä nyt kolmena yönä peräkkäin. Ideana on siis levittää geelimäistä voidetta puhtaalle kasvojen iholle, esim. T-alueelle, ja antaa vaikuttaa yön yli. Illalla suihkun jälkeen laitan normaalisti yövoiteen, annan sen imeytyä tunnin tai pari ja sitten vasta levitän naamion. Yövoiteestani en luovu ja olenkin varma että pelkkä naamio ei riitä kosteuttamaan ihoani tarpeeksi.

Jälleen tämäkin tuote saa kiitosta riittoisuudestaan. Tätäkään ei tarvitse laittaa mitenkään paljon ja kannattaakin olla varuillaan, sillä tuubista luiskahtaa helposti liikaa. Naamio on hajustamaton eli plussaa siitäkin!

Kasvojen iho on kolmen käyttökerran jälkeen huomattavasti pehmeämpi ja kiilto sekä rasvaisuus on myös vähentynyt, mitä en olisi koskaan näin pessimistinä uskonut!

perjantai 7. marraskuuta 2014

Tilauksenne on saapunut!


En oo koskaan aikaisemmin käyttänyt Dermosilin tuotteita. Toissapäivänä huomasin töissä, että siellä pyöri Dermosilin lehti ja kotiin tultuani innostuin sit tilaamaan! Joululahjoja (en oo varmaan koskaan ollu näin aikasessa...) ja itelleni pari juttua. Tänään ainakin kokeiluun pääsevät Fresh! Yönaamio ja Carbamide -jalkavoide.

So far, so good eli tähän asti oon enemmän kuin tyytyväinen. Verkkosivut ovat tosi simppelit, tilauksen pystyi maksamaan heti verkkopankissa ja paketti tosiaan saapui parissa päivässä. Myöhemmin voinkin kertoa mitä mieltä tuotteista olen, ihanaa päästä sit höpöttämään mulle läheisestä aiheesta :D

torstai 6. marraskuuta 2014

Minä täällä hei!


Marraskuu. Kirjotin blogiin viimeksi heinäkuussa. Huh, aika paljon taas kaikkea meneillään ja pitäisi olla meneillään. Vähän kuulumisia kuitenkin.

Kesä meni hujauksessa, niinkuin aina. Viimeksi taisin kirjoittaa kihloista ja juhlien suunnitteluista. Meidän juhlat olivat oikein onnistuneet kaikin puolin. Nähtiin ja ehkä vähän tutustuttiin myös kertarysäyksellä sukulaisiin, ilma oli mitä mainioin eli pihajuhlat onnistuivat täydellisesti, tuleva anoppi piti kivan puheen, meille laulettiin, kahvinkaatajat (tuhannet kiitokset hyvät rouvat, olitte mahtavia!) hoitivat hommansa enemmän kuin hyvin, lahjoja saatiin enemmän mitä koskaan uskallettiin unelmoida, tunnelma koko päivänä oli lämmin ja oli ihanaa juhlia meitä rakas tuleva aviomies rinnalla :)

Rikulle suurkiitos kuvasta!

Tultiin takaisin Kuopioon elokuun puolessa välissä, mulla alkoi koulu ja kävin tietty heittämässä viikonloppuisin työkeikkoja Kotkassa koko elokuun ajan. Olisin siihen aikaan voinut muuttaa meidän paatteihin, mut koska koulu..Onko jollekin jäänyt epäselväksi että oon työtäni rakastava pikku seilori, joka ikävöi merta ja työkavereitaan tälläkin hetkellä?


Koulu tuntui heti syksyllä vastenmieliseltä. Mulla alkoi siis sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma. "Sairaala sitä, sairaala tätä, sitten kun te teette näitä hoitotoimenpiteitä, tässä näitä erilaisia välineitä, joita pääsette käyttämään"...Hoitoa, hoitoa, hoitoa AAAAARGH. Mulla lähestulkoon napsahti päässä syyskuun puolessa välissä. Kuukauden jopa jaksoin, kunnes ekana harkkapäivänä hoitokodilla tein päätöksen, joka oli pyörinyt mielessä jo pitkän aikaa. Marssin opon juttusille ja kerroin että tää koulutusohjelma ei ole mua varten ja tuun kohta hulluksi. Ymmärtäväinen ja ihana opo kuunteli ja tarttui saman tien tuumasta toimeen. Samana päivänä paikka kuntoutuksen koulutusohjelmasta osattiin jo melko hyvällä varmuudella luvata ja olin ikionnellinen! Harkka keskeytettiin, olin pari päivää kotosalla ja aloitin uudessa ryhmässä. Oon uskomattoman tyytyväinen siihen, kuinka kivuttomasti tää järjestyi. Kiitokset siitä opolle ja rehtorille, mun ihanille ystäville ja tietysti oon myös tyytyväinen omaan toimintaani. Uskalsin myöntää ja uskalsin heittäytyä! 

Koulussa alkoi siis ihan uudet kuviot. Luokaltani tunsin jopa yhden entuudestaan, opettajat olivat (ainakin minulle) uusia ja kirittävää oli ja on edelleen paljon. Meillä on ollut hierontaa, ihanaa asiakastyötä (käytiin pienissä ryhmissä oman asiakkaan luona kerran viikossa ja leivottiin, ulkoiltiin, juteltiin, tehtiin erilaisia testejä...), lääkehoitoa, liikunnan ohjausta, tutustumiskäyntejä, apuvälinemessujen järjestelyä (mun ryhmän opinnäytetyö) ja nyt oonkin harkassa kehitysvammaisten palvelukodilla joulukuun 5.päivään asti. Erinäisiä tehtäviä ja anatomian kurssi on tekemättä vielä(kin).

Avomies lähti viime viikolla tekemään omaa kolmen kuukauden harjoitteluaan Kotkaan, eli ollaan taas vaihteeksi kaukosuhteessa. Vielä ainakaan yksinäisyyttä ei ole havaittavissa, sillä teen kuitenkin kahdeksan tunnin työpäiviä ja aikaa kotona olemiseen ja yksin puheluun on kuitenkin melko vähän. Tiedetään molemmat, että tän kolmen kuukauden päästä ollaan jo niin lähellä muuttoa Kotkaan, keep your eyes on the prize! :)


Kävin muutama viikko sitten myös sosionomin pääsykokeissa Kyamkissa. Kokeista voisin kertoilla ehkä enemmän erillisessä postauksessa, tuloksia odotellessa!

Siinä kuulumiset, tein tilauksen eilen Dermoshopiin ja malttamattomana odottelen pakettia myös Cdon.comista! 8D

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Call it magic, call it true, I call it magic when I'm with you


J kosi 14.7, meidän kuusvuotispäivänä <3

Elämä pyöriikin nyt aika lailla töiden ja kihlajaisjuhlien järjestelyjen ympärillä. Ihanaa järjestää juhlat, meidän suvut on toisilleen kuitenkin aika vieraita niin hyvä tässä vaiheessa vähän tutustuttaa. Kerrottiin kihlauksesta jo hyvissä ajoin jo ennen koko tapahtumaa, koska haluttiin jättää reilusti aikaa juhlien järkkäämiseen. Mutta kihlapäiväksi molemmat haluttiin kuitenkin toi "meidän" päivä, 14.7. Eli kutsut juhliin lähtivät jo ennen varsinaista kihlausta :D Hahaha, pitää nyt vähän repäistä ettei mee liian perinteisesti!


Innostuin Sinellissä hieman ja ostin tuollaista helmiäiskartonkia (mikä ei kyllä kuvasta erotu) sekä tollasia puisia kukkakoristeita. Tässä tulos, noista tulee pieniä infokylttejä leipomuksien eteen. Kivaa tehdä itse ja oonkin noihin aika tyytyväinen (vaikka ehkä hieman turhia ovatkin)!
Juhlista piti aluksi tulla ihan pienet kahvittelut ihan vain muutaman sukulaisen kera, mut jossain kohtaa homma lähti taas vähän lapasesta :D Mut toisaalta, sukua on molemmilla aika lailla ja oli vaikee alkaa miettimään et ketkä ois vaan niitä kaikista lähimpiä. Joten vierasmäärä on tällä hetkellä hieman reilu 40. Ja tietty on ihanaa nähdä kaikkia vielä kun ollaan Kotkassa!


Skumpat ostettu juhliin


Missä hiusharja??


Oman maan mansikoita ja viinimarjoja!


Sika&Porsas -siskokset matkalla Kouvolaan

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Miniloma Kuopiossa

Kuopion reissu heitetty ja voi tuskan määrää eilen kun piti lähtä ajelemaan takaisin Kotkaa kohti. En vaan ois halunnu vielä lähteä. Koti on kuitenkin aina koti. Ja meiän koti on nykyään niin hieno!


W&M Center -kirppiksen löytö Karhulan Tikankadulta. Siellä on vaikka mitä ihanaa kirppistavaroiden lisäksi!

Päästiin Benkun kanssa lähtemään tiistai-iltana puol yheksän aikoihin ajelemaan kohti Kuopiota. Matka meni rattoisasti jutellen ja nauraa räkättäen aina Leppävirralle saakka, kunnes...RÄPS! Aivan oikein, kamera spottasi et meil oli liikaa nopeutta...

Keskiviikkona herättiin molemmat tosi unisina, nukkumaan käytiin joskus kahden jälkeen ja herätys oli yheksältä. Pompin kuitenkin innoissani ympäri kämppää koska Ikea kutsui!


Loppusuora ja hommahan lähti tunnetusti lapasesta...

Ilman älykästä ystävääni en ois varmaan ikinä osannut ostaa uutta keittiön pöytää ja tuoleja. Vihaan siis sydämeni pohjasta meiän pirtinpöytää, joka on aivan liian matala, kiikkerä, vanha ja vaikka mitä! Hommaan tulikin kertaheitolla iso muutos ja kerranhan se vain kirpaisee...




<3!!!

Koti sai aivan uuden ilmeen ja oonkin ihan rakastunut. Kasailun lomassa muutamat ja henkistä valmistautumista iltaan.



Parveke näyttää sit nykyään tältä :)


Matkalla keskustaan

Paluu arkeen on aina vähän vaikeaa, mut kyl se varmaan tästä. Elokuun puolessa välissä jatkuu koulu, sit päästään Joukon kanssa takaisin kotiin. Siihen asti tyydyn vain katselemaan kuvia blogista ja verkkokalvoilta, et kestän sinne asti...

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Revitalash ♥


Osallistuin keväällä Revitalash/-brow arvontaan Facebookissa. Arvontaan pääsi osallistumaan oikein näppärästi, täytyi vain antaa tähtimäärä ja kirjoittaa arvio tuotteesta. Mulla oli jo kokemusta Revitalash -ripsiseerumista joten arvio oli helppo antaa. Riemu olikin toukokuussa rajaton; Olin yksi kolmesta muusta onnekkaasta ripsiseerumin voittaneista!


Revitalash Advanced toimii mainiosti! Ripset kasvoivat muutamassa viikossa ihan hurjasti ja tuuheimmiksi myöskin. Kuvissa mulla on tietty ripsiväriä, joka on muuten Maxfactorin Clump Defy by False Lash Effect.

Miten ihmeessä maltan olla tänään töissä, illalla on nimittäin lähtö Kuopioon! Kaks päivää vapaata, hyvä kamu messiin, Ikea, koti, Viinijuhlat, Paula, palkkapäivä...Oijoijoi!

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Tää kesä



Töissä tutut, ihanat kuviot


Vähä tullu herkuteltua...


...ja vapaapäivinä nautittu auringosta ja kamuista.


Kalasteltu veljen kanssa


Miklu nukkui yks päivä mun kenkien päällä


Olin Joukon ja veljen kanssa Ulko-Tammion risteilyllä


Juhannus meni töitä tehden


Toukokuussa oli hankittava uus puhelin, koska vanhasta ei ollut enää mihinkään


Perjantain iltavuoroon lähdössä

lauantai 5. huhtikuuta 2014

If I told you that this couldn't get better baby


Viikko enää koulua jäljellä ennen työssäoppimaan lähtöä ja fiilis on sen mukainen! Eilen sain tehtyä viimeisen varsinaisen kokeen ja hyvillä mielin kotiin laittautumaan iltaa varten! Meidän luokalla oli varaus King's Crown -ravintolaan klo 19 ja ilta jatkui sieltä vielä hetkeksi baariin.


Vaatteiksi valikoin rentoa ja en ainakaan liikaa ylipukeutunut :D En muutenkaan ajatellut edes jaksavani lähteä baariin, mutta sinne tie vei kuitenkin. Jaksoin tosin olla ruhtinaallisen reilun tunnin, ennenkuin koti kutsui. Mutta tosi hauska ilta meillä oli, elokuussa jatketaan kuitenkin hieman eri porukalla niin olipahan mukava "viimeinen" luokkamiitinki!

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Uusi huiskutin

Pääsin tänään jo niin aikasin koulusta, että piti matkalla keskustaan ihan ajatuksella miettiä tarvitsenko mitään vai meenkö kiltisti suoraan kotiin. Eli siis hyvä tekosyy käydä Sokoksella.


Laukussa mulla on pieni pussukka, jossa kuljetan mm. tätä Lumenen CC-puuteria. Puuteri on ihan huippua, paitsi toi pakkaus tökkii. Onhan toi kivannäköinen ulkonäöllisesti ja peili on aina plussaa! Puuteri vain meinaa "murustua", joten yleensä kun ton avaa, vastassa on tuollainen näky, kiva.


No, ei hätää. Kunnes otan mukana tulleen vipan käteeni ja käännän sen ympäri. Puuteria on kasaantunut kunnon keot vippaan eikä oikein innosta alkaa sitä joka kerta puhdistamaan (ja suurin osa vipassa olevasta puuteristahan menee hukkaan siinä puhdistuksen lomassa). Puhumattakaan etten puhdistaisi vippaa ennen käyttöä. Tuo CC-puuteri on nimittäin aika tanakkaa tavaraa, joten ei kolmen sentin puuterikerros oikein innosta.




Tähän ongelmaan ratkaisun toi We Care Iconin "Travel powder brush"! Muistan kun joskus ihailin siskoni puuterisivellintä, joka oli just tuollanen kompaktin kokoinen ja sen sai myös suojaan.
Joten nyt onnistuu huomattavasti helpommin puuterin laitto eikä tarvi pelätä kerroksia!