Nameja!

Tein vähän hääostoksia laivalta eli karkkibuffettiin nameja, hahah! Ostin Haribon tutteja ja persikkanameja sekä kaksi isoa laatikkoa Geishan konvehteja. Meillähän karkkibuffet rakentuu makujen, ei niinkään väriteeman mukaisesti. Ja karkkeja tulee paljon ja 6-10 eri lajia, sekä aikuiseen että lapsellisempaan makuun. Mun ehdottomia lemppareita ovat punssinapit, joita myös haluan buffettiin. Näiden lisäksi buffettiin pitää vielä tilata suklaasydämiä, ranskanpastilleja, Jelly beanseja, turkinpippureita, salmiakki Panttereita ja Pätkiksiä! Täytyy miettiä jos raaskisi karsia listaa hieman, vai tuntuuko hullulta tuollainen karkkivalikoima? Tuleeko teidän häihin karkkibuffet?

kuva

ps. Oon odottanut jo monta päivää varmistusta yhdestä asiasta tai pikemminkin paikasta, ja mua jännittää! Tästä lisää myöhemmin...;)

Meil on kaasot ja bestmanit, jihuu!

Yksi asia hoidettu, kaasot ja bestmanit on valittu, pyydetty ja he suostuivat! Kaasoiksi ryhtyvät pikkusiskoni Ida ja isosiskoni Mari. Tämän lisäksi he haluavat ottaa vastuullensa hääkakut, <3! Bestmanit Riku ja Eetu ovat sulhon hyviä ystäviä jo vuosien takaa, pojat lähtevät yhdessä touko-kesäkuussa Tallinnaan juomien hakuun ja ken tietää vaikka juhlisivat polttaritkin samalla reissulla :D
Huomenna täytän 25 vuotta, mennään sulhon kanssa juhlistamaan tätä illalliselle ja lauantaina alotan uudet työkuviot! Tässä kuussa pitäisi myös aloittaa toden teolla hääjuttujen valmistelu, sillä apua kohtahan tässä alkaa tulla kiire...

Onnellinen tänään, koska

• Jaksoin nousta sängystä aikaisin, jotta sain juoda aamukahvin yhdessä tulevan aviomieheni kanssa
• Tein joulusiivouksen, joka on kummitellut mielessä jo muutaman päivän. Kaksi ja puoli tuntia siivousta, jonka jälkeen rojahdin sohvalle kerälle lukemaan blogeja ja pelaamaan Candy Crush Sagaa
• Järjestelin kotia ihan muuten vain ja kehystin kuvan meistä kahdesta. Siellä se nyt nököttää hyllyn päällä, ystävien ja sukulaisten kuvien kanssa
• Keksin joululahjat ja sain jopa hankittua ne, huomenna paketoidaan glögin ja pipareiden maistelun lomassa
• Sain kunnian kertoa henkilötunnukseni kummitodistusta varten, <3
• Annoin jo joululahjat sulholle ja olivat selvästi mieluisia. Maistelimme suklaarasiasta löytyneitä herkkuja
• Nyt on väsynyt olo, nukun ensi yönä varmaan kuin tukki

Näihin tunnelmiin,

kuva

Toinen mekko häihin?

Kun aloimme suunnittelemaan häitä, olin varma että haluan pukeutua hääpäivänä lyhyeen valkoiseen pitsimekkoon. Tämä ajatus minulla on edelleen, ostaisinko toisen mekon ns. iltamekoksi? Kun ynnäilen mielessäni plussia ja miinuksia, plussat voittavat. Ainut miinus on raha, plussina a) huolettomuus, ei stressiä että varsinaiselle hääpuvulleni kaatuisi mitään juomia tai joku polttaisi tupakalla reiän mekkoon, b) mukavuus, tanssiminen ja kreisibailaus tuntuisi varmasti mukavammalta kevyessä mekossa, c) vilpitön tahto :D
Iltamekosta en ole kuitenkaan valmis maksamaan mitä tahansa summaa, sillä varsinainen hääpukuni ylitti budjetin jo reilusti. Onneksi kivoja pitsimekkoja löytyy alle 50 eurolla, ja se ei vielä taloutta kaataisi ;)

kuva

Tämä Nellystä, tällä hetkellä 70% alessa, hintaa 9,90€!

kuva

Tämä Emp:ltä, 27,99€!

kuva

Bubbleroom, suosikkini ainakin näistä kolmesta! 45,00€

Tätä kirjoitusta tehdessäni olen vakuuttunut toisen mekon hankinnasta, nyt vaan sitä oikeaa metsästämään!

Hääperinteet meidän häissä

Me ollaan ns. pikkuvanhoja ja arvostamme tiettyjä perinteitä, niin elämässä yleensä kuin häissäkin. Joitakin ehdottomia no-no -juttuja löytyy hääperinteiden osalta, joita häissämme ei tulla näkemään (ainakaan meidän toiveesta/toimesta). Vastapainoksi löytyy perinteitä, joita arvostamme ja haluamme vaalia.

Arvostamme

Polttarit, hyvä syy juhlia kavereiden kesken. Todennäköisesti silloin viimeistään tajuan meneväni naimisiin, kääk!

Morsiamen luovutus, voi että...Melkein pillitän jo ajatuksesta, että isi saattaa minut. Äiti pillitti jo, kun kerroin tästä :D Olen aina ollut isin tyttö ja tämä saattaminen tulee olemaan tosi tärkeää meidän perheelle. Isi on vahva miehenköriläs, joka varmasti huolehtii etten pyörry tai kaadu jännityksestä. Niisk...

Sulhasen sukunimi morsiamelle aiheuttaa vielä tosi paljon myllerrystä pääkopassa. Tuntuu haikealta luopua omasta sukunimestäni, miten ihmeessä opin esittelemään itseni oikein? :D Silti tosi tärkeä perinne meille, täytyy alkaa totuttelemaan ajatukseen pikkuhiljaa. Sulholla on melko lyhyt sukunimi ja minun etunimeni on vielä lyhyempi, ja kaikenlisäksi harvinainen, joten oman nimen esittely tulee olemaan hulvatonta :D

Nukkuminen erillään ennen hääpäivää toteutuu ja tämä on ihan luonnollinen juttu. Minä menen vanhemmilleni ja sulho omilleen hääpäivää edeltäväksi yöksi. Ihan siitäkin syystä, että voidaan majoittaa kauempaa tulevat vieraat meidän asuntoon.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä on tärkeämpi perinne siskolleni kuin minulle :D Hän on jo suunnitellutkin nämä jutut mulle valmiiksi, hihihi! Taikauskoinen en ole, mutta tietysti riskien välttämiseksi...

Morsiuskimpun ja sukkanauhan heittäminen kuuluvat osaksi ohjelmaa, eivätkä tunnu ns. pakottavalta ohjelmalta. Osallistukoon ken haluaa, mulla on jo omat aavistukseni seuraavista avioituvista ;)

Hääkakku leikataan yhdessä, jalan polkaisemisesta emme tiedä. Ollaan muutenkin jo kuin vanha aviopari ja yhdessä ollaan oltu jo ikuisuus, joten homma ei muuttuisi jalanpolkemisella yhtään ;D

Sormusten vaihtaminen, passaa meille!

Skippaamme

Riisin heittäminen ei tule kysymykseenkään, ajatus riisinjyvistä silmässä, hiuksissa, puvun sisällä, hrrr...

Morsiamen/sulhon/anopin/kaverin koiran kaiman ryöstö, ehdoton no-no! Ei vaan ole meidän juttu ollenkaan.

Sulhanen näkee morsiamen hääpuvun vasta alttarilla, hohoo sulho nähnyt puvun jo päälläni! :D Ja ihan tarkoituksellakin :)

Huntu, hmm...ei vaan tunnu omalta jutulta.

Häävalssin sijaan meillä on korkeintaan häätanssi, jos sitäkään :)

Huomenlahjat skipataan, onhan meillä toisemme <3

kuva

Hommat uusiksi...ainakin melkein

Okei, tänä aamuna iski häästressi ihan kunnolla, kovaa ja korkealta. Onneksi tämä tarina sai onnellisen lopun...
Alkuun hieman faktaa Kotkan Meripäivistä: Festarit heinäkuun lopulla, jolloin koko Kotkan keskusta täyttyy örveltävästä juhlakansasta, häidemme juhlapaikka sijaitsee keskellä Kotkan keskustaa ja Isonpuiston kupeessa, joka on myös Meripäivien aikaan täynnä juhlijoita.
Kaikki alkoi eilen illalla, kun laitoin pitopalveluun varmistuksen, että haluamme heiltä pitopalvelun. Tänä aamuna olivat vastanneet, että mielellään tulevat hoitamaan ruokapuolen häihimme vaikka onkin Meripäivät. Meripäivät...

kuva

Hieraisin jo silmiäni viestiä lukiessani ja sydän melkein pysähtyi. Siis mitä, olemmeko oikeasti varanneet hääpäiväksemme Meripäivien lauantain??!!??! Suuntasin salamana Meripäivien sivuille, ja äkkäsin päivämäärät 23.-26.07...EI VOI OLLA TOTTA ei saa olla totta, siis mitä *komea liuta kirosanoja*!! Laitoin viestiä J:lle että mitäs nyt tehdään, soitin äitille, soitin melkein hälytyskeskukseen ja vielä lopuksi siskolleni. Kaikki oltiin sydänjuuria myöten järkyttyneitä, juhlapaikka ei tulisi kysymykseenkään tuona ajankohtana. Eli olisi pakko etsiä uusi paikka häiden viettoon. Hypin seinillä, kirjaimellisesti. Laitoin kyselyitä useaan juhlatilaan, että ovatko vielä vapaana. Olin varma että lähden kohta ambulanssissa sairaalaan, niin pahasti järkytyin. Hetki sitten kävin uudestaan Meripäivien sivuilla, ja kappas...tuo päivämäärä, jota pitopalvelu luuli Meripäivälauantaiksi, oli TÄNÄ vuonna Meripäivätorstai. Syvä helpotuksen huokaus...paniikissa en itse edes katsonut vuotta sivuilta, vaan uskoin sokeasti pitopalvelua :D Ensi vuonna Meripäiviä vietetään 28.-31.07, eli häiden jälkeisenä viikonloppuna. Ihmettelinkin, että miten niitä muka vietettäisiin lauantaista tiistaihin, kun normaalisti ne on aina heinäkuun viimeisenä viikonloppuna...Voi huh huh...laitoin äsken viestiä pitopalveluun, kerroin milloin Meripäivät ovat ensi vuonna ja kirjoitin vielä että kerkesin hieman säikähtää :D

Yksi asia voidaan yliviivata to do-listalta, eli meillä on pitopalvelu, hurraa! :D

Juustoinen broileri-pekonipastavuoka

Ajattelin jakaa pitkästä aikaa helpon ja hyvän reseptin, syötiin tätä eilen ja maistui!

400 g hunajamarinoituja broilerisuikaleita
1 paprika
1 pkt (140 g) pekonia
1 prk 3 juuston ruokakermaa
½ prk valkosipulituorejuustoa
4 dl tummaa makaronia (raakana)
1 prk tomaattipyrettä
½ kanaliemikuutio

Pilko paprika ja pekoni. Ruskista broilerisuikaleet ja pekoni, lisää loppuvaiheessa paprikasilppu joukkoon pehmentymään.
Keitä makaronit puolikypsiksi. Valuta vesi ja siirrä makaronit takaisin kattilaan, lisää kattilaan makaronien joukkoon ruokakerma, valkosipulituorejuusto, puolikas kanaliemikuutio ja tomaattipyre. Sekoittele kunnes liemikuutio liukenee.
Voitele uunivuoka ja sekoita makaroni- ja broileriseos vuokaan. Kypsennä 175 asteessa n. 25 minuuttia.