Huh, takki on tyhjä. Teen täysillä töitä vielä hääviikolla keskiviikkoon saakka, sit alkaa mun 5 päivän hääloma :-D Onneksi olin kaukaa viisas ja hoidin hääjuttuja mahdollisimman paljon ja hyvissä ajoin, sillä TADADADADAA, nyt vaan ootellaan ens viikkoa! Homma pulkassa!
Eilen käytiin kirkkoharkoissa ja tavattiin pappi. Pappi vaikutti mukavalta ja osaavalta (on siis jo eläkkeellä mutta koska pulaa niin..) ja kyseli meiltä kaikenlaista. Jutusteltiin reilu puoli tuntia jonka jälkeen harjoiteltiin vihkikaavaa. Toivottavasti sulho pysyy tajuissaan, mulla on kuitenkin vahva isiköriläs pitelemässä pystyssä :-D Isiköriläs muuten näytti tänään varsin hellyyttävältä availlessaan pompomeja :-DD Harkoissa ollut bestman lupas ottaa sulhosta kopin jos näyttää siltä...Sulho jännittää, minä en niinkään. Odotan vaan kovasti ja jännitys sekoittuu helposti odottamisen kanssa, joten en oikeastaan aina ihan tiedä mitä tunnen. Tiedän kuitenkin kaiken menevän hyvin tai vähintään kohtalaisesti :-D Tiedän että meistä tulee ensi viikolla aviopari <3
Ensi viikoksi on seuraavanlaista ohjelmaa:
Maanantaina
Sulholla hääviikko lomaa eli menee parturiin, miä iltavuorossa.
Tiistaina
Mulla aamuvuoro, kolmen jälkeen juhlapaikkaa laittamaan.
Keskiviikkona
Mulla iltavuoro, haetaan puvut.
Torstaina
Juhlapaikkaa laittamaan heti aamupäivästä, illalla kynsien laitto.
Perjantaina
Sulho aamulla kasvohoitoon, jonka jälkeen juhlapaikalle. Klo 17 haetaan kaverit Kouvolan juna-asemalta. Viime hetken panikoinnit :-D Pakkaan hääyölaukun ja muut tavarat niin valmiiksi kuin kykenen, ennen vanhemmilleni menoa. Minä nukun siis häitä edeltävän yön siellä ja sulho kotona. Isi varmaan käy kiinnittämässä tienvarsikyltit. Kukat tulevat juhlapaikalle. Hääautojutut pitäis muistaa ottaa vanhemmilleni..
Jostain kumman syystä perjantaille paljon ohjelmaa..:-D Toivottavasti hyvissä ajoin rentoutumaan ja nukkumaan.
Huiiiiiiiiiiii.....................................................! <3
perjantai 15. heinäkuuta 2016
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Ruokaa!
Meidän häissä syödään. Paljon :-D Nyt kun kaikki ruoka-asiat on reilassa, voinkin niistä myös tännekin kertoa!
Meidän ruoka tulee siis ravintola Keisarinsatamasta joka toimii juhlapaikkamme yhteydessä. Kävimme talvella isolla porukalla siellä syömässä ja juhlatilaa katsomassa, ja ahh, ruoka oli aivan taivaallista! Kuola valuen odottelenkin menun maistelua hääpäivänä :-P
Keisarinsataman savulohta
Saaristolaisleivät savuporotäytteellä
Graavia lohta
Höyrytetyt perunat
Vihersalaattia
Caesarsalaattia broilerilla
Chilimarinoituja katkarapuja
Talon salaattikastike
Ruisnappeja, patonkia, levite
Paronin possunfilee
Viherpippurikastike
Kermaperunat
Paahdetut perunat
Uunijuureksia
(Ruokaisa kasvisvaihtoehto kahdelle henkilölle lautasannoksina pöytään)
Lasten buffa:
Nakkeja
Lihapullia
Perunamuusi
Ranskanperunat
Kahvia ja haudutettua teetä
Nämä kaikki tulevat siis ravintolasta. Kakut ja iltapalan tekee osaava perhetuttu, jonka kanssa palaveerasin tänään useamman tunnin. Kahvittelun alkaessa avataan myös herkkubuffet (seitsemää erilaista karkkisorttia, sipsejä ja pähkinöitä).
Kakkubuffet:
- Hennolla persikansävyisellä sokerimassalla kuorrutettu, vadelma- ja valkosuklaakreemillä täytetty morsiuskakku. Koristeeksi valkoisia sokerimassaruusuja ja valkoista pitsiä (3 erikokoista kakkua)
- Vähäkalorisempi mansikkainen rahkakakku x 2
- Suklaa-tuorejuustotorttu x 2
- Sydän- ja apilankukkakoristeisia pikkuleipiä
Iltapala:
- Broilerisalaatti
- Sämpylöitä
- Riisipiirakoita ja munavoi
- Fetapiirakka
HUH! Se joka lähtee häistä nälkäisenä saa syyttää kyllä ihan vain itseään! :-D Vai mitä mieltä olette, miltä menu kuulostaa?
Keisarinsataman savulohta
Saaristolaisleivät savuporotäytteellä
Graavia lohta
Höyrytetyt perunat
Vihersalaattia
Caesarsalaattia broilerilla
Chilimarinoituja katkarapuja
Talon salaattikastike
Ruisnappeja, patonkia, levite
Paronin possunfilee
Viherpippurikastike
Kermaperunat
Paahdetut perunat
Uunijuureksia
(Ruokaisa kasvisvaihtoehto kahdelle henkilölle lautasannoksina pöytään)
Lasten buffa:
Nakkeja
Lihapullia
Perunamuusi
Ranskanperunat
Kahvia ja haudutettua teetä
Nämä kaikki tulevat siis ravintolasta. Kakut ja iltapalan tekee osaava perhetuttu, jonka kanssa palaveerasin tänään useamman tunnin. Kahvittelun alkaessa avataan myös herkkubuffet (seitsemää erilaista karkkisorttia, sipsejä ja pähkinöitä).
Kakkubuffet:
- Hennolla persikansävyisellä sokerimassalla kuorrutettu, vadelma- ja valkosuklaakreemillä täytetty morsiuskakku. Koristeeksi valkoisia sokerimassaruusuja ja valkoista pitsiä (3 erikokoista kakkua)
- Vähäkalorisempi mansikkainen rahkakakku x 2
- Suklaa-tuorejuustotorttu x 2
- Sydän- ja apilankukkakoristeisia pikkuleipiä
Iltapala:
- Broilerisalaatti
- Sämpylöitä
- Riisipiirakoita ja munavoi
- Fetapiirakka
HUH! Se joka lähtee häistä nälkäisenä saa syyttää kyllä ihan vain itseään! :-D Vai mitä mieltä olette, miltä menu kuulostaa?
sunnuntai 19. kesäkuuta 2016
Koht enää kuukaus!
Wou, häähommat ovat harpanneet iiiison askeleen eteenpäin siitä milloin viimeksi olen tänne blogiin päivittänyt!
Eilen käytiin hakemassa juomat Eckerö Linen miniristeilyltä. Olen todella, todella tyytyväinen reissuun. Jännitin etukäteen hurjasti laivaan ajoa ym. siihen liittyvää ja onnistuin pulauttamaan stressinäppylänkin naamaani lähtöaamuna :-D Mun iho on kyllä tosi stressialtis mutta näppy olikin jo iltaan mennessä häipynyt, yhtä nopeasti kuin ilmaantuikin :-D Olin varautunut kaikkein pahimpiin, eli siihen että meitä ei jostain syystä edes päästetä laivaan (??), tilaamamme juomat eivät mahdu autoon (hahah, helposti sujahtivat 21 laatikkoa, 18 pulloa kuoharia, 18 litraa viinejä, 6 litraa kahvin aveceja sekä muutama muukin pullo Nissaniin!) tai jotain muuta kauheeta...Homma toimi ilman mitään ongelmia, ennakkotilaukseemme saimme lisätä reilusti vielä lisää juomia, jotka kaikki toimitettiin yhtäaikaa täsmällisesti autollemme. Syötiin buffetissa ja nautittiin kahdenkeskeisestä seikkailustamme :-)
Mulla oli polttarit viime viikon lauantaina, ja oli aivan huippu päivä! Mulla on aivan parhaita ystäviä <3 Mut puettiin army -tyylisiin vaatteisiin ja suunnattiin ekana Siriukseen köysikiipelyyn, joka oli aivan huippua! Saunottiin, syötiin, juotiin, myin laastareita, lauloin karaokea, tanssin yhdessä polttariryhmän kanssa pää-olkapää -tanssin jalkapalloa (tai pikemmin meitä) tuijottavalle yleisölle baarissa ja paljon muuta!
Häävieraiden lukumääräksi varmistui 93 hlöä, joista alle 6v. on 6 hlöä, 6-11v. on 4 hlöä ja loput sitten yli 12 vuotiaita :-) Yksi pariskunta on vielä kysymysmerkkinä, sillä heillä on laskettu aika lähellä hääpäiväämme joten eivät tietenkään uskalla mitään luvata. Ilmoitan heidät kyllä myöskin, tulevat tai eivät.
Huomenna menen koekampaukseen, jännittävää! Ja 2.7 koemeikkiin :-) Molempien puvut ovat kondiksessa ja sovittamaan menemme 28.päivä. Varasin itselleni kasvohoidon noin viikkoa ennen häitä, ja kirkkoharjoitus & papin tapaaminen on 14.7, meidän 8-vuotispäivänä <3 Huomiselle vapaapäivälle onkin paljon ohjelmaa tiedossa!
Eilen käytiin hakemassa juomat Eckerö Linen miniristeilyltä. Olen todella, todella tyytyväinen reissuun. Jännitin etukäteen hurjasti laivaan ajoa ym. siihen liittyvää ja onnistuin pulauttamaan stressinäppylänkin naamaani lähtöaamuna :-D Mun iho on kyllä tosi stressialtis mutta näppy olikin jo iltaan mennessä häipynyt, yhtä nopeasti kuin ilmaantuikin :-D Olin varautunut kaikkein pahimpiin, eli siihen että meitä ei jostain syystä edes päästetä laivaan (??), tilaamamme juomat eivät mahdu autoon (hahah, helposti sujahtivat 21 laatikkoa, 18 pulloa kuoharia, 18 litraa viinejä, 6 litraa kahvin aveceja sekä muutama muukin pullo Nissaniin!) tai jotain muuta kauheeta...Homma toimi ilman mitään ongelmia, ennakkotilaukseemme saimme lisätä reilusti vielä lisää juomia, jotka kaikki toimitettiin yhtäaikaa täsmällisesti autollemme. Syötiin buffetissa ja nautittiin kahdenkeskeisestä seikkailustamme :-)
Mulla oli polttarit viime viikon lauantaina, ja oli aivan huippu päivä! Mulla on aivan parhaita ystäviä <3 Mut puettiin army -tyylisiin vaatteisiin ja suunnattiin ekana Siriukseen köysikiipelyyn, joka oli aivan huippua! Saunottiin, syötiin, juotiin, myin laastareita, lauloin karaokea, tanssin yhdessä polttariryhmän kanssa pää-olkapää -tanssin jalkapalloa (tai pikemmin meitä) tuijottavalle yleisölle baarissa ja paljon muuta!
Häävieraiden lukumääräksi varmistui 93 hlöä, joista alle 6v. on 6 hlöä, 6-11v. on 4 hlöä ja loput sitten yli 12 vuotiaita :-) Yksi pariskunta on vielä kysymysmerkkinä, sillä heillä on laskettu aika lähellä hääpäiväämme joten eivät tietenkään uskalla mitään luvata. Ilmoitan heidät kyllä myöskin, tulevat tai eivät.
Huomenna menen koekampaukseen, jännittävää! Ja 2.7 koemeikkiin :-) Molempien puvut ovat kondiksessa ja sovittamaan menemme 28.päivä. Varasin itselleni kasvohoidon noin viikkoa ennen häitä, ja kirkkoharjoitus & papin tapaaminen on 14.7, meidän 8-vuotispäivänä <3 Huomiselle vapaapäivälle onkin paljon ohjelmaa tiedossa!
sunnuntai 1. toukokuuta 2016
Tuumailuja toukokuusta
Oikein hyvää vappupäivää ja alkanutta toukuuta ihanat! Käsittämätöntä kuinka nopsaan aika menee, toukokuulle onkin häähommien osalta paljon ohjelmaa tiedossa!
Juomien haku Tallinnasta
Juomat ja niiden hankkiminen on aiheuttanut yllättävän paljon mietiskelyä ja ehkä pientä stressiäkin. Ekaksi ajateltiin hoitaa homma niin, että sulho lähtee ystävineen juomien hakuun Tallinnaan ja minun osuuteni jää ostoslistan kirjoittamiseen. En ajattellut puuttua enkä tarttua hommaan muuten. Mutta koska aikataulujen yhteensovittaminen on melkoisen hankalaa, ajateltiin hetki tosissamme tilaavamme juomat Viinahuudosta. Mutta aloimme jänistämään, tällaisia pupupöksyjä kun ollaan :-D Tilaamiseen liittyi paljon riskejä ja kauhukuvia. Tiedämme että suurinosa tilauksista onnistuu moitteetta, mutta koska sulho on yleisesti ottaen huono-onninen kaveri, päädyttiin kuitenkin tekemään hakureissu fyysisesti.
Idea sai mojovasti tuulta alleen Satuhäiden ansiosta :-D Ei ennen viime jaksoa tiedettykkään kuinka yksinkertaista juomien haku voisikaan olla! Päätettiin, että tämän kuun puolen välin kieppeillä lähdemme Eckerö Linen miniristeilylle Tallinnaan ja otamme auton mukaan. Homma toimii yksinkertaistetusti niin, että tilaamme pre-orderin kautta juomat, ajamme auton laivaan, maksamme etukäteen tilatut juomat pre-orderin tiskille, teemme muita ostoksia tax freessä (mm. kahvin avecit), henkilökunta kärrää juomat autollemme ennen Helsinkiin palaamista ja ajamme onnellisina juomat autoon tungettuna vanhempieni luokse ja sullomme juomat heidän kellariinsa heinäkuuta odottamaan! Ja tietysti saamme roimasti S-bonuksia, kyllä kelpaa :-)
Ikean reissu
Lakanoita
Juomalasit
Purkkeja herkkubuffettiin
Ottimet herkkubuffettiin
Tuikkukipot
Kehykset
Maljakot
Häämusiikkikonsertti Kymin kirkossa perjantaina 13.päivä klo 18
Lähden yhdessä hyvän ystäväni kanssa, joka menee naimisiin ensi vuonna! <3
Askartelua
Hääautokyltti
Pöytänumerokolmiot
Tässä nyt on ainakin tekemistä tälle kuulle. Esteidentutkintapyynnön kävimme jättämässä keskiviikkona ja pappi on meihin yhteydessä tämän kuun aikana. Pienenä tavoitteena olisi myös päästä koekampaukseen ja -meikkiin tämän kuun aikana. En kuitenkaan revi tästä stressiä, ehtiihän sitä vielä kesäkuussakin :-P
Muita kuulumisia! Ensi viikolla jännitetään äidin ja isän kanssa, äitienpäivänä juhlimme Helsingissä Säätytalolla! Hain äidilleni syksyllä äitienpäiväkunniamerkkiä, ja hänelle se suotiin! <3 Meillä on asut ja muut vimpan päälle hankittuna, eihän sitä joka päivä pääse herra Tasavallan presidenttiä tapaamaan ;-) Töitä on riittänyt, tämäkin vappupäivä meni kahdeksan tuntisen työpäivän merkeissä niin että hurahti!
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! <3
torstai 14. huhtikuuta 2016
Lentopelko
Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, mahassa möyrii ja tuntuu että oksennus lentää minä hetkenä hyvänsä, kädet hikoavat, ahdistus kasvaa ja ajatukset harhailevat...Nää on mun tuntemuksia vasta matkalla lentokentälle.
Kärsin lentopelosta. Olen lentänyt melko paljon, neljästi Espanjaan, kerran Turkkiin, kerran Puolaan ja kerran Japaniin. Reissut on tehty tasaisin väliajoin, olin 7-vuotias kun ekan kerran lennettiin Espanjaan ja viimeinen reissu oli Japaniin vuosi sitten. Muistan ekalta lennolta vain sen, että jännitin kovasti. Oksensin ja hihkuin riemusta samaan aikaan kun kone nousi yläilmoihin. Lentopelko nosti päätään kunnolla vasta kun olin 19-vuotias. Siitä asti lentäminen on ollut suoraan sanottuna kamalaa.
Pelon taustalla on muutamia ikäviä muistoja. Muistaako kukaan Malagan linja-autoturmaa vuodelta 2008? Meidän perhe olisi joutunut turmaan, mikäli äiti olisi varannut matkan Aurinkomatkoilta. Meidän matka oli Finnmatkojen kautta ja olimme siis samaan aikaan Malagassa kuin turmaan joutuneet. Ihmettelimme paluupäivänä kentällä olevaa hälinää ja lähtöaikaa siirrettiin uudelleen ja uudelleen. Odotimme siis kyseisiä Aurinkomatkojen matkustajia samaan koneeseen. Tunnelma oli jäätävä. Uutinen turmasta oli tavoittanut myös kotopuolen ja tekstareita alkoi tulvia puhelimeen, olemmeko kunnossa? Lento viivästyi kun odotimme turmasta selvinneitä koneeseen, joita sitten lennolle myös saapui. Matka kotiin oli hiljainen ja lento jouduttiin ohjaamaan Helsinki-Vantaalla johonkin syrjäisempään terminaaliin, jotta välttyisimme mm. median hyökkäämiseltä kimppuumme.
Toinen ikävä muisto on Eyjafjallajökull -tulivuoren purkautuminen keväällä 2010. Olimme äidin ja isän kanssa Espanjassa tuolloin ja matkamme venyi viisi päivää yli suunnitellun. Moni varmaan olisi tavallaan tyytyväinen viidestä ylimääräisestä ja maksuttomasta lomapäivästä Espanjan auringon alla, me emme olleet. Reissussa on mukavaa mutta kotiinkin on mukava palata, silloin emme tienneet milloin palaisimme. Uhkailtiin viikoilla ja jopa kuukausilla. Viidentenä extrapäivänä heräsimme matkanjärjestäjän soittoon, meillä olisi tasan tunti aikaa pakata ja olla lähtövalmiina kentälle. Voi sitä riemua, pääsemme kotiin! Hymy hyytyi koneessa, meidän jälkeinen kone Suomeen oli pitänyt käännyttää takaisin tuhkapilven vuoksi. Lento meni peläten, kuuntelin koko viiden tunnin ajan koneen ääniä ja reagoin välittömästi pieneenkin muutokseen. Koneemme ei saanut lupaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, laskeuduimme sitten muistaakseni Tampereen kentälle, josta bussilla Helsinki-Vantaalle ja omalla autolla kotiin. Reissu jätti jälleen pahan mielen.
Kolmas muisto on laskeutuminen Helsinki-Vantaalle palatessamme Puolasta. Laskeutuminen tapahtui jyrkässä kulmassa ja korviin koski niin maan helvetisti. Itkin koko laskeutumisen ajan kuin pieni lapsi. Se oli ensimmäinen kerta kun pillitin koneessa, muttei jäänyt viimeiseksi....Vuosi sitten tehty Japanin reissu oli naula arkkuun. Jännitin lentoa monta viikkoa. Pelkään lentämisessä sitä, että kone putoaa, etten voi tehdä mitään ja olemme korkealla (pelkään siis myös korkeita paikkoja). Lentoaika ahdisti, Japaniin lennettiin reilu 9 tuntia. Se on pitkä aika pelätä. Menomatkalla heräsin koiranunestani Ural-vuoriston kohdilla, kone keikkui ja vaappui edestakaisin ja olin varma että nyt tulee lähtö. Herätin vieressä tuhisevan sulhoni painamalla kynteni niin syvälle hänen ihoonsa kuin vain kykenin. Oli kamalaa kun ei voinut tehdä muuta. Jokainen keikaus herätti mut salamannopeasti miettimään kaikkea hullua. Lopulta alkoi laskeutuminen ja samalla aukesivat hanat. Nyyhkytin koko laskeutumisen ajan ja itkun onnistuin lopettamaan vasta kun olimme hakemassa laukkujamme terminaalista. Seuraava ajatus oli että pitäähän täältä lentää vielä poiskin. Onneksi kaksi viikkoa reissussa meni hyvin enkä suonut ajatustakaan takaisinpaluulle. En muista paluulennosta mitään muuta kuin päivällisen, lentoemäntä kysyi haluanko perunaa vai riisiä ja melkein kiljuin riemusta saadessani perunaa, vaikken sitä normaalisti juuri syö :-DD En siis muista kunnolla tulleeni Japanista edes pois. Itkin tietysti taas laskeutumisen ajan, sen kyllä muistan.
Panikoin luonnollisesti jo häämatkaa, hulluko olin että suostuin sinne asti lähtemään?!? Tiedän lentämisen olevan turvallista ja on todennäköisempää jäädä bussin alle kuin olla putoavassa lentokoneessa, läpätiläpätilää ja jaadijaadijaa, nämä jutut eivät auta. Idioottina ruokin pelkoani katsomalla mm. Lentoturmatutkintaa ja mietin että kaikki voi olla yhdestä ruuvista tai pultista kiinni.
Muita lentopelkoisia?
Kärsin lentopelosta. Olen lentänyt melko paljon, neljästi Espanjaan, kerran Turkkiin, kerran Puolaan ja kerran Japaniin. Reissut on tehty tasaisin väliajoin, olin 7-vuotias kun ekan kerran lennettiin Espanjaan ja viimeinen reissu oli Japaniin vuosi sitten. Muistan ekalta lennolta vain sen, että jännitin kovasti. Oksensin ja hihkuin riemusta samaan aikaan kun kone nousi yläilmoihin. Lentopelko nosti päätään kunnolla vasta kun olin 19-vuotias. Siitä asti lentäminen on ollut suoraan sanottuna kamalaa.
Pelon taustalla on muutamia ikäviä muistoja. Muistaako kukaan Malagan linja-autoturmaa vuodelta 2008? Meidän perhe olisi joutunut turmaan, mikäli äiti olisi varannut matkan Aurinkomatkoilta. Meidän matka oli Finnmatkojen kautta ja olimme siis samaan aikaan Malagassa kuin turmaan joutuneet. Ihmettelimme paluupäivänä kentällä olevaa hälinää ja lähtöaikaa siirrettiin uudelleen ja uudelleen. Odotimme siis kyseisiä Aurinkomatkojen matkustajia samaan koneeseen. Tunnelma oli jäätävä. Uutinen turmasta oli tavoittanut myös kotopuolen ja tekstareita alkoi tulvia puhelimeen, olemmeko kunnossa? Lento viivästyi kun odotimme turmasta selvinneitä koneeseen, joita sitten lennolle myös saapui. Matka kotiin oli hiljainen ja lento jouduttiin ohjaamaan Helsinki-Vantaalla johonkin syrjäisempään terminaaliin, jotta välttyisimme mm. median hyökkäämiseltä kimppuumme.
Toinen ikävä muisto on Eyjafjallajökull -tulivuoren purkautuminen keväällä 2010. Olimme äidin ja isän kanssa Espanjassa tuolloin ja matkamme venyi viisi päivää yli suunnitellun. Moni varmaan olisi tavallaan tyytyväinen viidestä ylimääräisestä ja maksuttomasta lomapäivästä Espanjan auringon alla, me emme olleet. Reissussa on mukavaa mutta kotiinkin on mukava palata, silloin emme tienneet milloin palaisimme. Uhkailtiin viikoilla ja jopa kuukausilla. Viidentenä extrapäivänä heräsimme matkanjärjestäjän soittoon, meillä olisi tasan tunti aikaa pakata ja olla lähtövalmiina kentälle. Voi sitä riemua, pääsemme kotiin! Hymy hyytyi koneessa, meidän jälkeinen kone Suomeen oli pitänyt käännyttää takaisin tuhkapilven vuoksi. Lento meni peläten, kuuntelin koko viiden tunnin ajan koneen ääniä ja reagoin välittömästi pieneenkin muutokseen. Koneemme ei saanut lupaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, laskeuduimme sitten muistaakseni Tampereen kentälle, josta bussilla Helsinki-Vantaalle ja omalla autolla kotiin. Reissu jätti jälleen pahan mielen.
Kolmas muisto on laskeutuminen Helsinki-Vantaalle palatessamme Puolasta. Laskeutuminen tapahtui jyrkässä kulmassa ja korviin koski niin maan helvetisti. Itkin koko laskeutumisen ajan kuin pieni lapsi. Se oli ensimmäinen kerta kun pillitin koneessa, muttei jäänyt viimeiseksi....Vuosi sitten tehty Japanin reissu oli naula arkkuun. Jännitin lentoa monta viikkoa. Pelkään lentämisessä sitä, että kone putoaa, etten voi tehdä mitään ja olemme korkealla (pelkään siis myös korkeita paikkoja). Lentoaika ahdisti, Japaniin lennettiin reilu 9 tuntia. Se on pitkä aika pelätä. Menomatkalla heräsin koiranunestani Ural-vuoriston kohdilla, kone keikkui ja vaappui edestakaisin ja olin varma että nyt tulee lähtö. Herätin vieressä tuhisevan sulhoni painamalla kynteni niin syvälle hänen ihoonsa kuin vain kykenin. Oli kamalaa kun ei voinut tehdä muuta. Jokainen keikaus herätti mut salamannopeasti miettimään kaikkea hullua. Lopulta alkoi laskeutuminen ja samalla aukesivat hanat. Nyyhkytin koko laskeutumisen ajan ja itkun onnistuin lopettamaan vasta kun olimme hakemassa laukkujamme terminaalista. Seuraava ajatus oli että pitäähän täältä lentää vielä poiskin. Onneksi kaksi viikkoa reissussa meni hyvin enkä suonut ajatustakaan takaisinpaluulle. En muista paluulennosta mitään muuta kuin päivällisen, lentoemäntä kysyi haluanko perunaa vai riisiä ja melkein kiljuin riemusta saadessani perunaa, vaikken sitä normaalisti juuri syö :-DD En siis muista kunnolla tulleeni Japanista edes pois. Itkin tietysti taas laskeutumisen ajan, sen kyllä muistan.
Panikoin luonnollisesti jo häämatkaa, hulluko olin että suostuin sinne asti lähtemään?!? Tiedän lentämisen olevan turvallista ja on todennäköisempää jäädä bussin alle kuin olla putoavassa lentokoneessa, läpätiläpätilää ja jaadijaadijaa, nämä jutut eivät auta. Idioottina ruokin pelkoani katsomalla mm. Lentoturmatutkintaa ja mietin että kaikki voi olla yhdestä ruuvista tai pultista kiinni.
Muita lentopelkoisia?
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
Yksityiskohtia ja hääauto!
Kotiutin tänään Hannie -nimisen verkkokaupan tilaukseni, yllättäen juttuja häihin. Siellä on kyllä kaikkea ihanaa mun makuun!
Tilasin siis hanaviinitelineet, pyykkipoikia, kippoja herkkubuffettiin sekä koreja. Pyykkipoikien avulla ripustamme yhteiskuviamme vuosien varrelta juhlapaikalle, todennäköisesti "lahja"pöydän läheisyyteen. Isompi noista koreista toimii terveiset hääparille -korina, varmasti myös pienempi löytää käyttötarkoituksen jossakin muodossa.
Kipot olivat niin edullisia etten voinut vastustaa kiusausta. 50kpl 3€:lla! Eivät tietysti ole niin jykeviä kuin Juhlacenteristä tilaamani mutta varmasti ajavat asiansa yhtä lailla. Hieman harmitti kun löysin nämä jo tilattuani Juhlacenteristä kippoja, joiden hinta oli 8kpl 3,90€...Luotan kuitenkin siihen, että suurinosa ylijäämätavarasta saadaan myytyä häiden jälkeen.
Helppo varmaan päätellä, että meille tulee hanaviinit juhliin. Vesikannut tulevat tietysti pöytiin mutta muut juomat kootaan juomapöydälle. Ei varmasti käytännöllisin tai vieraiden kannalta mukavin tapa joutua hakemaan viiniä (ja muita juomia) kauempaa, mutta jos viinit olisi laitettu pöytiin niin tasa-arvon vuoksi näkisin, että myös kaikki muut juomavaihtoehdot tulisi olla pöydissä. Ja siitähän syntyisi soppa...Telineet löysin todella huokeaan hintaan ja ne miellyttävät myös omaa silmää. Nää on tällaisia pikkujuttuja monen mielestä mutta kerrankos nyt sitä...Hyvä juttu on myös se, että telineet pääsevät palvelemaan tuttujen häissä kuukausi meidän häiden jälkeen :-)
Hääautokin saatiin päätettyä, "meidän" Nissan Primera saa hoitaa kunniatehtävää :D Miksi tehdä asiat vaikeaksi ja yrittää metsästää "sopivaa" hääautoa, kun oma kottero on täysin vapaana? Parempi puolisko lopulta taipui ja suostui autoon, minulle auton ulkonäöllä ym. ominaisuuksilla ei ole oikeastaan mitään virkaa. Sillä ajetaan kirkolta juhlapaikalle noin 15 minuutissa, ja siinä se! Vielä pitäisi kuski keksiä jostain, tai oikeastaan kysyä suostuuko veljeni :-D Takalasiin ajattelin tekstiä "VIHDOIN!"
Tilasin siis hanaviinitelineet, pyykkipoikia, kippoja herkkubuffettiin sekä koreja. Pyykkipoikien avulla ripustamme yhteiskuviamme vuosien varrelta juhlapaikalle, todennäköisesti "lahja"pöydän läheisyyteen. Isompi noista koreista toimii terveiset hääparille -korina, varmasti myös pienempi löytää käyttötarkoituksen jossakin muodossa.
Kipot olivat niin edullisia etten voinut vastustaa kiusausta. 50kpl 3€:lla! Eivät tietysti ole niin jykeviä kuin Juhlacenteristä tilaamani mutta varmasti ajavat asiansa yhtä lailla. Hieman harmitti kun löysin nämä jo tilattuani Juhlacenteristä kippoja, joiden hinta oli 8kpl 3,90€...Luotan kuitenkin siihen, että suurinosa ylijäämätavarasta saadaan myytyä häiden jälkeen.
Helppo varmaan päätellä, että meille tulee hanaviinit juhliin. Vesikannut tulevat tietysti pöytiin mutta muut juomat kootaan juomapöydälle. Ei varmasti käytännöllisin tai vieraiden kannalta mukavin tapa joutua hakemaan viiniä (ja muita juomia) kauempaa, mutta jos viinit olisi laitettu pöytiin niin tasa-arvon vuoksi näkisin, että myös kaikki muut juomavaihtoehdot tulisi olla pöydissä. Ja siitähän syntyisi soppa...Telineet löysin todella huokeaan hintaan ja ne miellyttävät myös omaa silmää. Nää on tällaisia pikkujuttuja monen mielestä mutta kerrankos nyt sitä...Hyvä juttu on myös se, että telineet pääsevät palvelemaan tuttujen häissä kuukausi meidän häiden jälkeen :-)
Hääautokin saatiin päätettyä, "meidän" Nissan Primera saa hoitaa kunniatehtävää :D Miksi tehdä asiat vaikeaksi ja yrittää metsästää "sopivaa" hääautoa, kun oma kottero on täysin vapaana? Parempi puolisko lopulta taipui ja suostui autoon, minulle auton ulkonäöllä ym. ominaisuuksilla ei ole oikeastaan mitään virkaa. Sillä ajetaan kirkolta juhlapaikalle noin 15 minuutissa, ja siinä se! Vielä pitäisi kuski keksiä jostain, tai oikeastaan kysyä suostuuko veljeni :-D Takalasiin ajattelin tekstiä "VIHDOIN!"
lauantai 9. huhtikuuta 2016
Terveiset hääparille ja vieraskirja
Taiteilin wordin avulla meille tällaiset tervehdyslaput, nämä laitetaan esille vierakirjapöytään ja jokainen saa halutessaan täyttää ja mielellään tietysti palauttaa laatikkoon, jonka ostin.
Perinteinen vieraskirja ei ole meitä varten, joten tilasin Juhlacenteristä sormenjälkipuun, joka kehystetään sitten juhlien jälkeen. Kaasot tekevät omat sormenjälkensä puuhun esimerkiksi muille, koska oon tosi (liian) tarkka siitä, että jäljet päätyvät nimenomaan oksille. Riskillä eletään...:-D Ohjelapun laitamme tietysti esille ja kosteuspyyhkeitä myöskin.
Nää kummit lähtevät nunnuttamaan kummipoikaa Kouvolaan, hyvää viikonloppua kaikki ihanat!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)